Yksi asia on käynyt selväksi maanantaina päättyvän Vilja Eerikan virkarikosjutun oikeudenkäynnissä. Lapsen, joka jossain vaiheessa elämäänsä muuttuu lastensuojelun asiakkaaksi, olisi syytä olla tietoinen oikeuksistaan.
Kuten vaikka siitä, että lasta pitää kuulla häntä koskevissa asioissa (LsL 20§). Laki velvoittaa selvittämään lapsen mielipiteen häntä koskevan sijoituspäätöksen yhteydessä, yli 12-vuotiaan kohdalla kuulemisen on oltava virallinen. Kaikkien lasten mielipidettä on kuunneltava aidosti, ilman että mahdollinen pahoinpitelijä valvoo tilannetta.
Tai vaikka sitä, että lapsella on oikeus edunvalvojaan (LsL 22§), jos huoltaja ei pysty lapsen etua puolueettomasti valvomaan. Jos pahoinpitelijänä on vaikka oma isä tai tämän uusi puoliso, tämän intresseissä todennäköisesti on peitellä tapahtunutta.
Miksi lapsen pitäisi itse ajaa oikeuksiaan? Koska saattaa käydä niin, että lapsen oikeuksien sijaan sosiaalihuolto valitsee heti alkumetreillä puolensa ja alkaa ajaa isän oikeuksia toimia huoltajana. Silloin lapsen etua ei valvo kukaan.
Pyyntö on tietysti kohtuuton, mutta nähdäkseni näin kävi 8-vuotiaalle Vilja Eerikalle. On uskottu isää ja tuettu hänen edellytyksiään toimia yksinhuoltajana. Ilman mitään perusteita, lisäisi syyttäjä.
Sosiaalityöntekijällä on paljon harkintavaltaa ja samalla vastuuta. Pian oikeuden tehtävä on ottaa kantaa siihen, onnistuivatko sosiaaliviranomaiset ja muut syytetyt tytön suojelemisessa erittäin huonosti vai laittoman huonosti.
Tämän oikeudenkäynnin merkittävin anti ovat olleet ne tiedonjyvät, jotka esitutkinnasta ja asiantuntijakuulemisista ovat ropisseet. MTV Uutisten kaikki jutut löydät kootusti täältä.
Noin yleisesti ottaen on vaikea uskoa, että tämän oikeudenkäynnin myötä paljastuneessa räikeässä lapsen oikeuksien mitätöinnissä olisi kyse vain yksittäistapauksesta. Ydinkysymys on se, ovatko laiminlyönnit systeemin vika vai ovatko sosiaalityöntekijät tehneet vain oman työnsä laittoman huonosti.
Huolestuttavinta on, että Vilja Eerikan tapauksessa pieniä väkivallan merkkejä katsottiin pitkään läpi sormien. Sosiaalityöllä on suorastaan hätkähdyttävän huonot valmiudet tunnistaa väkivaltaa. Systeemin vika, sanoisivat puolustusasianajajat.
Puolustuksen mukaan rikosilmoitus ei olisi auttanut tyttöä lainkaan, sillä todennäköisesti se olisi kulkenut poliisin tutkittavien ei-kiireellisten ilmoitusten pinoon ja tullut tutkituksi ehkä puolentoista vuoden päästä.
Siispä lapset, tietäkää oikeutenne.
The post Lastensuojelun asiakas, tiedä oikeutesi! appeared first on Mustavalkoista.
